Koronan jälkeen: ekologinen jälleenrakennus

19.5.2020

Koronapandemian aiheuttama talouden horjunta määrittää politiikan suuntaa vuosiksi eteenpäin: kasvava julkisen velan määrä asettaa painetta tarkastella valtion merkitystä osana ekologista jälleenrakennusta. Climate Move -liike vetoaa Suomen hallitukseen, jotta elvytysvaiheen kriisirahoitus ohjattaisiin ensisijaisesti ekologisesti kestävään toimintaan. Tämän jälkeen, jotta 2035 hiilineutraaliustavoite saavutettaisiin, julkisen sektorin tulisi selvittää miten valtion mahdollisuus toimia turvattaisiin kasvavasta velkamäärästä huolimatta.

Kevään 2020 aikana alkaneiden elvytystoimien alla on tähän mennessä tuettu enimmäkseen sellaisten alojen toimintaa, jotka eivät edistä ekologista jälleenrakennusta tai hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Valtion tulee linjata selkeä suunta koronan kriisirahoitukselle siten, että elvytys tukee kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ekologisen jälleenrakennuksen periaatteita. Erona perinteiseen elvytykseen tällaisella jälleenrakennuksella ei haeta väliaikaisia ratkaisuja kriisin ylipääsemiseksi vaan pyritään luomaan uusia sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä yhteiskunnan rakenteita.

Ennen koronakriisiä ilmastotoimissa on luotettu markkinaehtoisiin toimiin, kuten päästökauppaan. Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman seurauksena päästömarkkinat eivät kuitenkaan kehity ennustetulla tavalla. Esimerkiksi Suomen tavoite puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä on perustunut tähän ennusteeseen, ja siksi valtion tulee luoda konkreettista sääntelyä aloille, joiden kohdalla on luotettu päästökaupan hintakehitykseen. Suomella on myös velvollisuus vahvistaa EU:n ilmastotoimia mitätöimällä omat ylimääräiset päästöoikeutensa, jotka vapautuvat kivihiilikiellon seurauksena 2029.

Valtioneuvoston tilaaman Vesa Vihriälän työryhmän raportissa otetaan esille yhteiskunnan ekologisen jälleenrakennuksen tarpeet muun muassa turpeen verotuen poiston muodossa. Tämän lisäksi erityisesti Markku Ollikaisen kirjoittamassa liitteessä 6 korostetaan elvyttävän rahoituksen kohdistamista ilmastonmuutosta torjuviin toimiin. Uusiutuvaan energiaan ja liikenneinfrastuktuuriin suunnatut voimavarat ovat isoja askeleita oikeaan suuntaan. Kuitenkin keskeisintä olisi kohdistaa kriisirahoitus sellaisiin yhteiskunnan toimintoihin, jotka ylläpitävät ja rakentavat ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntajärjestelmää. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi vähähiiliset ja resurssitehokkaat voima- ja teollisuuslaitokset, sähköllä tai lihasvoimin toimivat liikkumisen muodot, tutkimus ja koulutus, luonnon ennallistaminen sekä hoiva- ja kulttuuriala.

Vihreän elvytyksen käsittely muusta rahoituksesta erillisenä toimintana ei ole hiilineutraaliustavoitteen kannalta järkevää. Hyvien pyrkimysten lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista tilannekuvaa taloustoimien nettovaikutuksesta ympäristöön. Ilman suurta rakenteellista muutosta suhdanteen palautuminen kohti entistä kasvu-uraa tarkoittaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan toiminnan kiihtymistä ja päästöjen nopeaa kasvamista. Myös raportissa mainitut leikkaukset ovat ristiriidassa ekologisen jälleenrakennuksen tavoitteiden kanssa; kuten BIOS-tutkimusyksikön julkaisussa todetaan, Vihriälän raportin ehdottamat taloustoimet ajoittuvat aikavälille, joka kattaa käytännössä kaksi kolmasosaa siitä ajasta, joka Suomella on käytössä ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt onkin tärkeää tarkastella uudelleen sekä valtion että ekologisesti kestämättömien toimijoiden roolia yhteiskunnassa. Ehdotamme, että ekososiaalisesti kestävien kriteerien määrittämiseksi ja tukia jakelevien viranomaistahojen tueksi perustetaan monialainen asiantuntijaryhmä, jonka asiantuntemus ulottuu niin luonnon monimuotoisuuden, kasvihuonekaasujen, energiatekniikan, yhteiskunnan hyvinvoinnin kuin taloudenkin alueille.

Ekologisiin kriiseihin ei ole löytynyt aiemmin ratkaisuja, sillä niitä on käytännön tasolla pidetty liian vaikeina toteuttaa. Nyt koronapandemian aikaan todistamme kuitenkin riskianalyysiin perustuvaa johdonmukaista politiikkaa, jota toivomme näkevämme myös ympäristökriiseihin valmistautumisessa. Suhteemme maapallon planetaarisiin rajoihin on epätasapainossa ja tämä tekee yhteiskuntamme jatkuvasti alttiimmaksi kriiseille. Ellemme uudista näitä vinoutuneita rakenteita, päädymme hoitamaan kriisien seurauksia emmekä syitä.

Voit tukea näitä tavoitteita allekirjoittamalla muun muassa seuraavat aloitteet:

  • Luonnonsuojeluliiton Luontovetoomus (luovutetaan valtiovarainministerille syksyllä 2020)
  • Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen vetoomus elvytystoimien suuntaamisesta luonnonsuojeluun sekä energiamurroksen vauhdittamiseen.

Lisäksi kannustamme jokaista tutustumaan BIOS-tutkimusyksikön laatimiin ekologisen jälleenrakennuksen periaatteisiin ja edistämään julkista keskustelua sen käytännön toteuttamisesta.

Seuraa liikettä!

Tule mukaan tukijaksi!

Kerromme aktiivisesti toiminnastamme ja ajankohtaisista asioista Climate Moven sometileillä sekä uutiskirjeessämme. Tilaa uutiskirje täällä!


Facebook | Instagram | Twitter

Ilmastoliikettä voi tukea monella tavalla, esimerkiksi ajallisesti, tilallisesti tai tiedollisesti. Ilmoittaudu mukaan liikkeen toimintaan täällä tai hae Climate Moven taustalla toimivan Ilmastoveivaajat ry:n jäseneksi täällä!