Ympäristöministeriö avasi joulukuussa ilmastolain valmistelun kaikkien kommentoitavaksi. Climate Move päätti perehtyä asiaan sekä omin voimin että asiantuntijoiden avulla, ja laittoi vastaukset avoimesti jakoon.

Lainvalmistelun kommentointi suljettiin jo, mutta 15.1.2020 ympäristöministeriö järjestää kansalaistilaisuuden, jossa lainvalmistelua pääsee taas kommentoimaan. Saavu paikan päälle ja vaikuta vuosikymmenemme tärkeimpään lainvalmisteluun!

Ilmoittautuminen tapahtuu tästä linkistä.

Alla vielä tueksi vastauksemme joulukuun kyselyyn. Kurkkaa vastaukset joko tekstistä tai videolta, ja valmistaudu tuomaan äänesi kuuluviin!

Mikä ilmastolaki?

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutuksia vahvistetaan nykyisestä. Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Ilmastolaki on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia.

Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoite päivitetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi uudistetaan keskipitkän – ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat sekä valmistellaan maankäytön ilmasto-ohjelma.

Climate Moven kommentit ilmastolakiin

1. Mitä mieltä olet nykyisestä ilmastolaista? Mitä hyvää siinä on, mitä kehitettävää? 

Näin Climate Move vastaa:

• Suunnitelmista vuosien 2030 ja 2040 välietapit hyviä, samoin hiilineutraalius tavoite vuonna 2035. Lisäksi oltava selkeä hiilinegatiivisuustavoite vuodelle 2050.
• Nykyisessä ilmastolaissa on ollut hyvää ilmastotoimien suunnittelujärjestelmän ja seurantakeinojen luominen.
• Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2050 tulisi olla 110–130 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
• Laissa selkeytettävä, että Eu ja kansainväliset tavoitteet ovat minimistandardeja, Suomen tavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia.
• ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistavoitteille on laissa asetettava selkeämmin tärkeysjärjestykseen. Hillitseminen oltava mukautumisen edellä, jotta mukautumista tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
• Lain sanoman pitäisi olla painavampi, minkä lisäksi säännösten tulisi olla velvoittavampia. Laista tällä hetkellä vaisu tunne, eikä ilmastonmuutoksen vakavuus ja ilmastotoimien kiireellisyys korostu siitä riittävästi lain tavoitteiden tulisi olla huomattavasti kunnianhimoisempia. Lähtökohtana ei voi olla, että täytämme ainoastaan kansainvälisten sopimusten asettamat minimistandardit, sillä kansainvälinen yhteisö on tavoitteineen pahasti jäljessä 1,5 asteen lämpenemiskaton vaatimista toimenpiteistä.
• Ilmastolain tavoitteiden tulisi vastata ennemmin esimerkiksi Ruotsin ilmastolain tavoitteita, joissa hallitus velvoitetaan vähentämään päästöjä ja lähdetään liikkeelle ekosysteemien ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien suojelusta tieteellisen tiedon perusteella.

2. Onko Suomen ilmastopolitiikka riittävän avointa?

Näin Climate Move vastaa:

Ei.

• Lain selkokielisyyteen on panostettava aiempaa enemmän.
• Lisäksi tiedon pitäisi olla helpommin saatavilla koko kansalle.

3. Pystytkö sinä osallistumaan haluamallasi tavalla?

Näin Climate Move vastaa:

Ei

• Kansalaisten kuuleminen esimerkiksi tällaisten kyselyiden välityksellä on hieno alku.
• Kuitenkaan pelkkä kuuleminen ei vielä takaa, että järjestöjen ja kansalaisten näkemykset otettaisiin tosissaan siten, että niillä olisi merkityksellistä vaikutusta säädettävän lain sisältöön.
• Ilmastolain 10 §:ssä tulisi siksi säätää, että kuulemisessa esitetyt mielipiteet on myös tosiasiassa otettava huomioon.
• Tämä osallistumisoikeus on turvattava mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen lainsäädäntöprosessia, sillä lainsäädäntötutkimuksesta tiedetään, että lainsäädäntöprosessin myöhäisemmissä vaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
• Kolmanneksi kuulemiseen on varattava riittävän pitkä aika, että kansalaisilla on mahdollisuus tutustua kommentoimisen edellyttämiin tietoihin ja laatia perustellut vastaukset.

4. Keiden osallistumismahdollisuuksia erityisesti tulisi parantaa?

Näin Climate Move vastaa:

• Nuorten. Osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi toivotaan selkeitä tapauskohtaisia esimerkkejä, ei pelkkää abstraktin tason keskustelua.
• Nuorten ohella erityisenä ryhmänä on otettava huomioon saamelaiset, joiden elämään ilmastonmuutos vaikuttaa muitakin enemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erityisen vakavia arktisella alueella, minkä vuoksi se uhkaa saamelaisten perustuslaillista oikeutta harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja kulttuuriaan vielä enemmän, kuin muiden vastaavia oikeuksia.

5. Millä tavoin hallituksen pitäisi varmistaa, että kansalaiset hyväksyvät Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Avoin kysymys.

Näin Climate Move vastaa:

• Ilmastolain tulisi taata paremmat mahdollisuudet ilmastopoliittiselle keskustelulle ja kansalaisten mahdollisuudelle ja seurata 1,5 asteen tavoitteen toteutumista.
• Ilmastolaki voi tuoda uuden tason avoimen ja ymmärrettävän tiedon tuottamiseen, sillä osa oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan on kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus saada viranomaistietoa ilmastopolitiikasta, sen vaikuttavuudesta sekä lämpenemisen ja sopeutumisen kehittymisestä.

6. Ilmastolaki velvoittaa vain viranomaisia ja säätää ilmastopolitiikan suunnitelmista. Onko tämä riittävää?

Näin Climate Move vastaa:

Ei

• On selvää, että ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii kaikkien panosta. Siksi lain tasolla on velvoitettava ainakin suuret yritykset ja energiayhtiöt raportoimaan avoimesti tuotantoketjujensa hiilijalanjäljistä, jotta kuluttajilla on todelliset mahdollisuudet arvioida tekemiään valintoja. Avoimuusvaatimus myös kannustaa yrityksiä kestävämpään toimintaan.
• Lisäksi energiayhtiöt pitäisi velvoittaa raportoimaan myymänsä energian määrä, jotta energian hukkakäytöstä saataisiin parempaa dataa.
• Suomi on ulkoistanut suuren osan tuotannostaan ja siihen liittyvistä ympäristövaikutuksista muihin maihin. Jotta totuutta vastaava kuva Suomen todellisesta päästötaakasta saataisiin, tulisi ilmastolain uudistuksessa pohtia keinoja kulutusperusteisten päästöjen seuraamiseksi.

7. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden päästöt ja hiilinielut (kuten metsät) eivät sisälly nykyiseen lakiin. Tuleeko ilmastolain kattaa kaikki päästöt ja nielut?

Näin Climate Move vastaa:

Kyllä

• Ilmastolain tulisi ehdottomasti kattaa kaikki maankäytön muutoksen ja metsätalouden päästöt sekä hiilinielut ilmastopolitiikan oikean kokonaiskuvan saamiseksi.
• Hiilinieluilla on korvaamattoman tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hiilinielut ovat kuitenkin romahtaneet viime vuosina, joten lainsäädäntöä niiden osalta tarvitaan.

8. Miten nielujen vahvistaminen tulisi kirjata lakiin? 

Näin Climate Move vastaa:

• Ilmastolakiin on sisällytettävä tavoite hiilinielujen ja -varastojen määrätietoiselle kasvattamiselle.
  Suomen maankäyttösektorin luonnollisten hiilinielujen (metsät, maatalousmaat ja hoidetut kosteikot) on kasvettava tasaisesti niin, että vuonna 2030 maankäyttösektorin nettonielu on vähintään 40 miljoonaa tonnia, ja jatkettava kasvua tämän jälkeen.
• Ilmastolain edellyttämän suunnittelu-, raportointi- ja arviointijärjestelmän on katettava maankäyttösektorin toimet päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi.

9. Suomen tavoite on olla hiilineutraali 2035. Tämä tarkoittaa, että viimeistään silloin tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Pitäisikö hiilineutraaliustavoitteen näkyä laissa?

Näin Climate Move vastaa:

Kyllä

• Selkeä numeerinen tavoite tulee kirjata lakiin. Suomen tulisi olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

10. Tulisiko laissa määritellä tiettynä aikavälinä sallittujen päästöjen kokonaismäärää?

Näin Climate Move vastaa:

Kyllä

• Suomessa tulisi harkita kansallisen hiilibudjetin käyttöönottoa.
• Esimerkiksi Iso-Britanniassa on käytössä hiilibudjetti, jossa määritellään paljonko maan päästöt voivat olla viiden vuoden aikavälillä. Tällainen jaksottaminen auttaa seuraamaan ilmastotavoitteisiin pääsemistä.

11. Tulisiko laissa olla päästövähennystavoitteet eri aloille, kuten liikenteelle tai maataloudelle?

Näin Climate Move vastaa:

Kyllä

• Päästövähennystavoitteiden tulee olla sektorikohtaisia, kuten Ilmastopaneelin päästövähennyspolussa linjataan. Näin tavoitteisiin pääsemistä on helpompi seurata ja arvioida.
• Kunkin sektorin etenemistä voisi valvoa alan ministeriö, joka voi tarpeen mukaan kiristää ohjaustoimenpiteitä, mikäli päästövähennystavoitteista jäädään jälkeen.

12. Ruotsin ilmastolaissa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen voidaan käyttää kompensaatioita esimerkiksi metsityshankkeilla. Myös kuluttajat voivat kompensoida päästöjään esimerkiksi ostamalla päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Pitäisikö Suomessa harkita kompensaatioita, jolla voitaisiin kattaa osa kansallisista päästövähennystavoitteista?

Näin Climate Move vastaa:

Ei

• Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on ensisijaisesti panostettava päästöjen leikkauksiin.
• Etenkin kansainvälisten kompensaatiohankkeiden kohdalla päästötavoitteiden tosiasiallisen toteutumisen seurantaan liittyy paljon ongelmia, minkä lisäksi hankkeet voivat johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.

13. Suomen ilmastopaneelin tehtävänä on koota ja eritellä ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista koskevaa tietoa hallituksen ja yleisön käytettäväksi ja antaa oma panoksensa suunnitelmien valmisteluun. Onko ilmastopaneelin tehtävä ja rooli selkeä?

Näin Climate Move vastaa:

Ei

• Ilmastopaneelilla on paras mahdollinen tieto ilmaston tilasta ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vaadittavista toimenpiteistä. Siksi sen asemaa tulisi edelleen vahvistaa ja selventää.
• Tällä hetkellä on epäselvää, miten merkittävä vaikutus ilmastopaneelin lausunnoilla on Suomen ilmastopolitiikkaan. On toki hienoa, että hallitukselle on kirjattu lakiin velvollisuus kuulla paneelia, mutta se, missä määrin paneelin suosituksia on noudatettava, jää epäselväksi.

14. Ilmastovuosikertomuksessa hallitus raportoi eduskunnalle siitä, miten keskipitkän aikavälin vähennystoimet ovat edenneet ja päästöt kehittyneet. Mitä muuta hallituksen ilmastopolitiikkaa tulisi säännöllisesti seurata?

Näin Climate Move vastaa:

• Helsingin kaupungilla on käytössä käyttäjäystävällinen palvelu, Ilmastovahti, josta voi seurata reaaliaikaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien hankkeiden etenemistä ja aikataulussa pysymistä. Myös valtiolle voitaisiin kehittää vastaava työkalu, jolla kansalaiset voivat seurata toimenpiteiden etenemistä.
• Tällaisessa palvelussa on otettava erityisesti huomioon käyttäjäystävällisyys, ja tiedon tulee olla kaikille ymmärrettävässä muodossa.
• Lisäksi tiedot hankkeiden yhteyshenkilöistä sekä vastuuorganisaatioista ovat tärkeitä, sillä sitä kautta kansalaiset voivat tarvittaessa saada tietoa siitä, miksi tietyt hankkeet eivät edisty ilmastotavotteiden mukaisessa aikataulussa.

15. Miten ilmastovuosikertomus voisi kannustaa kansalaisia, järjestöjä, yrityksiä, tutkijoita ja muita toimijoita paremmin antamaan näkemyksensä ilmastopoliittiseen keskusteluun?

Näin Climate Move vastaa:

• Ilmastovuosikertomus kertoo kahden vuoden takaisesta tilanteesta datan keräämisen viiveen vuoksi. Kuitenkin lain esitöiden mukaan sen yhteydessä voidaan tarpeen mukaan antaa jo esitietoja vuoden takaisesta datasta.
• Koska Ilmastopaneelin tietojen mukaan aikataulu ilmastonmuutoksen hillitsemisen toimenpiteille on hyvin tiukka, on tärkeää, että sekä kansalaisilla että eduskunnalla on aina käytettävissään mahdollisimman tuoretta dataa. Tämän vuoksi lakiin tulisi sisällyttää velvollisuus antaa kyseiset esitiedot Ilmastovuosikertomuksen yhteydessä, sekä arvio esitietojen tarkkuudesta.

16. Sana on vapaa. Puuttuiko jokin näkökulma tai tärkeä asia kyselystä?

Näin Climate Move vastaa:

• Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa keskeisesti Suomen kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi kansalaisille tulisi turvata tehokkaat oikeussuojakeinot, mikäli kansanedustuslaitos ei toteuta riittäviä toimia ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hillitsemiseksi. Oikeussuojakeinojen käytön mahdollisuuden tulisi perustua reaaliaikaiseen toimenpiteiden etenemisen seurantaan. Lisäksi lailla pitäisi määrittää seuraamukset, joita ilmastopolitiikan tavoitteiden laiminlyönnistä seuraa.
• Voimassa olevan ilmastolain 4 §:ssä säädetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistävistä toimista. Pykälän mukaan “Valtion viranomaisen on edistettävä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan tämän lain mukaisten suunnitelmien toteutumista.” Muotoilu on liian väljä, sillä se antaa kuvan ilmastosuunnitelman toteuttamisen toisarvoisuudesta. Euroopan Unionin julistama ilmastohätätila on selvä viesti siitä, että ilmastotoimet eivät voi olla esimerkiksi taloudellisiin tavoitteisiin nähden toissijaisia. Näin ollen laista tulisi ilmetä, että viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää ilmastolain tavoitteiden sekä ilmastosuunnitelman toteutumista.
• Lain 13 §:ssä säädetään ilmastolain muuttamisesta. Voimassa olevan lain esitöiden mukaan edes sisällöllinen lain muuttaminen ei aiheuta uutta selontekovelvollisuutta eduskunnalle siitä, miten muutos vaikuttaa keskipitkän tai pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan.
  Selontekovelvollisuus tulisi säätää siltä osin, kuin sisällöllinen lain muutos aiheuttaa muutoksia varsinaisessa selonteossa esiteltyyn suunnitelmaan. Näin kansanedustuslaitoksella säilyy paremmin kokonaiskuva ilmastosuunnitelmasta ja sen toteutumiseen vaikuttavista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä.
• Ilmastolaissa määritellään eri vastuuministeriöt Suomen ilmastopolitiikan suunnittelua varten. Ympäristöministeriön roolia ilmastopolitiikan koordinoinnissa tulee vahvistaa. Energiakysymykset ja energia- ja ilmastostrategian valmistelu tulee siirtää ympäristöministeriöön. Energia- ja ilmastostrategia tulee ilmastolain piiriin.