Ilmastolain vaikuttavuuden puolesta on toimittava nyt!

Suomen ilmastolakia ollaan uudistamassa, ja meillä jokaisella on mahdollisuus kommentoida lakiehdotusta lausuntopalvelussa 6.9. saakka.

Miksi lakiehdotuksen kommentointi on tärkeää? 👀 

Ilmastolain uudistuksella on merkitystä. Ilmastolain nojalla tehdään suunnitelmia päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ja se on yksi ilmastopolitiikan merkittävimpiä säätelykeinoja. Nykyinen lakiehdotus sisältää kuitenkin merkittäviä puutteita muun muassa velvoittavuuden ja oikeusturvan kannalta. 

Miksi meidän jokaisen kannattaa osallistua? 👀

Kaikki yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat kommentoida ehdotusta. Kommentointiin ei vaadita aiempaa kokemusta tai asiantuntemusta. Halutessasi voit kommentoida vaikka vain yhtä kohtaa

Lakiuudistuksen kommentointi lausuntopalvelussa on merkittävä keino vaikuttaa sen sisältöön. Kaikki vastaukset otetaan huomioon, joten äänesi tulee varmasti kuulluksi lain valmistelussa. Lausuntopalvelu on uusi ja vähän käytetty – ilmastolain muutosehdotusta on kommentoitu vasta 48 kertaa.

Vinkkejä kommentointiin

Climate Move on koonnut vinkkejä ilmastolakiluonnoksesta lausumista varten

Lausuntovinkit lain kohtiin esitetään samassa järjestyksessä kuin ne ovat lausuntopalvelussa. Yhdenkin kohdan kommentoiminen on mahdollista ja arvokasta.

Voit poiketa pykäläkohtaisesta kommentoinnista ja poimia postauksesta vaatimuksia sekä kritiikkiä ja koota ne esimerkiksi ensimmäiseen lausuntokohtaan “Yleisiä huomioita esityksestä”.

Ilmastolain hiilineuraaliustavoite ja päästövähennystavoitteet (2§)

Mistä on kyse? 

Tässä pykälässä vahvistetaan Suomen hiilineutraalius tavoite vuodelle 2035 sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Pykälässä mainitaan myös tavoite ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta ja kestävän kehityksen kanssa linjassa olosta.

Esimerkkilausunnot (2§)

  • On tärkeää, että pykässä säädetyt tavoitteet säilytetään lakiin kirjattuina.
  • Kritiikki 1: Laskelmissa on otettu huomioon ainoastaan tuotantoperusteiset päästöt, ei kulutuksen päästöjä. Tämä seikka mahdollistaa hiilivuodon muihin maihin.
  • Kritiikki 2: Ilmastolakiluonnoksessa ei ole säädetty sanktiojärjestelmästä siltä varalta, ettei tavoitteisiin päästä.

Valtion viranomaisen ja kunnallisen viranomaisen edistämisvelvoite (5§)

Mistä on kyse?

  • Pykälässä säädetään valtion viranomaisille sekä kuntien viranomaisille velvollisuus edistää lain mukaisten tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista “mahdollisuuksien mukaan”.
  • Kuntien viranomaisten osalta edellytetään ainoastaan ilmastolain tavoitteiden toteutumisen edistämistä, ei siis lain nojalla laadittujen suunnitelmien toteutumisen edistämistä.

Esimerkkilausunnot (5§)

  • Kritiikki 1: “Mahdollisuuksien mukaan” -ilmaisu on liian väljä, eikä takaa riittäviin ilmastotoimiin ryhtymistä.
  • Kritiikki 2: Lain soveltamisala (määritelty 3§:ssä) on muutenkin liian väljä, ilmastolaki soveltuu ainoastaan viranomaisiin.
  • Vaatimus: Ilmastolain tulisi olla velvoittava myös yksityisen sektorin osalta.

Suunnittelujärjestelmä, erityisesti uusi maankäyttösektorin suunnitelma (7−13 §)

Mistä on kyse?

  • Valtioneuvoston täytyy laatia pitkän aikavälin-, keskipitkän aikavälin- ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma sekä kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma.

Esimerkkilausunnot (7-13§)

  • Vaatimus 1: Täytyy luoda vaikuttava kannustinjärjestelmä ilmaston kannalta positiivisten toimien aikaansaamiseksi maankäyttösektorilla.
  • Vaatimus 2: Ilmastolain nojalla laadittujen ilmastosuunnitelmien täytyy velvoittaa kaikkia hallintoviranomaisia ja niiden vaikutus tulee ulottaa yksityiseen sektoriin sektorilakien kautta.

Ilmastopolitiikan seuranta ja ilmastovuosikertomus (15−18 §)

Mistä on kyse?

Valtioneuvoston on seurattava ilmastosuunnitelmien toteutumista, raportoitava seurannasta eduskunnalle sekä laadittava jokavuotinen ilmastovuosikertomus.

Esimerkkilausunnot (15-18§)

  • Vaatimus 1: Yleisön riittävä tiedonsaanti ilmastosuunnitelmien tavoitteiden edistymisestä on turvattava.
  • Vaatimus 2: llmastovuosikertomuksessa on arvioitava myös valtion budjetin vaikutukset suhteessa ilmastolaissa säädettyihin tavoitteisiin.
  • Vaatimus 3: On luotava sanktiojärjestelmä siltä varalta, ettei ilmastolaissa säädettyjä tavoitteita saavuteta.

Saamelaiskulttuurin edistäminen, saamelainen ilmastoneuvosto (mm. 14 §, 21 §)

Mistä on kyse?

  • Ilmastolakiluonnoksen 14§:n mukaan ilmastolain nojalla laadituissa ilmastosuunnitelmissa täytyy ottaa huomioon saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kolttaväestön oikeudet kolttalain mukaisesti.
  • Ilmastolakiluonnoksen 21§:ssä säädetään määräajaksi perustettavasta saamelaisten ilmastoneuvostosta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastolain nojalla laadittavien suunnitelmien valmistelun tueks

Esimerkkilausunnot (14§, 21§)

  • Hyvä, että alkuperäiskansojen oikeudet on pyritty turvaamaan lakiin kirjattuina.
  • Kritiikki: Tällaiset kirjaukset alkuperäiskansojen oikeuksista löyhästi velvoittavaan ilmastolakiin eivät ole riittäviä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi. Muistutettakoon, ettei Suomi ole ratifioinut ILO 169 -kansain-välistä sopimusta (alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus).
  • Vaatimus: Saamelaisten ilmastoneuvoston tulee olla pysyvä elin ja valtioneuvosto täytyy velvoittaa sisällyttämään neuvoston lausunnoissa esitetty ilmastosuunnitelmiin.

Muutoksenhaku (22§)

Mistä on kyse?

  • Pykälässä säädetään muutoksenhakuoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilmastolain nojalla tehdyistä päätöksistä.
  • Muutoksenhakuun ovat oikeutettuja ne, kenen oikeutta ja etua päätös koskee, ELY-keskukset, rekisteröidyt ympäristö- ja terveysjärjestöt, saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous.
  • Pykälässä säädetään lisäksi, että päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
  • Muiden tahojen osalta muutoksenhaussa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (HOL) säädetään.
  • Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (HOL) 7§:ssä säädetään: “Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.“

Esimerkkilausunnot (22§)

  • Vaatimus 1: Kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi, ilmastosuunnitelmien täytyy olla valituskelpoisia myös suhteessa keinoihin saavuttaa ilmastolain tavoitteet. Nykyisen esityksen mukaan valitusoikeus aktualisoituu vain menettelyvirheen perusteella.
  • Vaatimus 2: Asianosaisasemaa määritettäessä on otettava huomioon tulevien sukupolvien oikeudet. Järjestöjen lisäksi valitusoikeutta tulee laajentaa myös yksittäisiin kansalaisiin, erityisesti nuoriin, jotta heillä on todellisia keinoja taata perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutuminen, joita ilmastonmuutos vaarantaa.
  • Vaatimus 3: HOL 7§:ää on on tulkittava siten, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi suunniteltavat toimet kohdistuvat “välittömästi” erityisesti nuorten oikeuksiin ja siksi heillä täytyy olla muutoksenhakukeinot käytettävänään.
  • Vaatimus 4: Valitusoikeus on oltava nykyisessä mainittujen järjestöjen lisäksi ihmisoikeusjärjestöillä.
  • Vaatimus 5: On luotava sanktiojärjestelmä, jotta tuomio-istuinkäsittelyissä voidaan määrätä korvauksista asianosaisille.

Kommentoi lausuntoa maanantaihin 6.9.2021 mennessä!

Lausunnon kommentoimiseen voit vapaasti soveltaa vinkeejämme ja muokata niitä omien arvojesi mukaiseksi. Tärkeintä on, että vaikutat!

Kiinnostuitko?

Seuraa liikettä!

Kerromme aktiivisesti toiminnastamme ja ajankohtaisista asioista Climate Moven sometileillä sekä uutiskirjeessämme.

Tule mukaan tukijaksi!

Ilmastoliikettä voi tukea monella tavalla, esimerkiksi ajallisesti, tilallisesti tai tiedollisesti. Ilmoittaudu mukaan liikkeen toimintaan täällä tai hae Climate Moven taustalla toimivan Ilmastoveivaajat ry:n jäseneksi täällä!