Climate Move -ilmastoliike liittyy Plan International Suomen rinnalle vaatimaan Suomea myöntämään osallisuutensa ilmastonmuutoksen aiheuttajana.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyytää 33 maata, mukaan lukien Suomea, vastaamaan portugalilaisnuorten kanteeseen riittämättömistä ilmastotoimista. Myöntämällä syyllisyytensä Suomi voisi olla edelläkävijä sekä ilmastopolitiikassa että ihmisoikeuksien edistämisessä.
Suomi on lähtenyt edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vedoten Pariisin ilmastosopimuksen historiallisen oikeudenmukaisuuden periaatteeseen. Johdonmukaiseen politiikkaan kuuluisi nyt myöntää aiempien ilmastotoimien riittämättömyys ja kohdata siitä koituvat seuraukset.
Kuusi portugalilaista lasta ja nuorta haastoi syyskuussa muun muassa Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen riittämättömien ilmastotoimien vuoksi. Tuomioistuin on ottanut valituksen nopeutettuun käsittelyyn ja pyysi maanantaina, että maat vastaavat valitukseen sekä tuomioistuimen ehdotukseen sovintomenettelyyn ryhtymisestä.
Climate Move -ilmastoliike vaatii Suomea yhdessä Plan International Suomen kanssa myöntämään vastuunsa, sillä vastuun kieltäminen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että Suomi vuosien saatossa on aiheuttanut suuria päästömääriä ja näin ollen myötävaikuttanut maapallon lämpenemiseen.
Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet huolehtimaan kansalaistensa ja alueellaan oleskelevien ihmisoikeuksien turvaamisesta ja edistämisestä. Portugalilaislasten valituksessa valtioiden katsotaan loukanneen sopimuksessa turvattua oikeutta elämään, oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta sekä syrjineen lapsia ja nuoria iän perusteella edellämainittujen oikeuksien suhteen.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin näkee tapauksen lupaavana, joskin ei yhtä otollisena kuin YK:n ihmisoikeuskomiteassa vireillä olevan tapauksen, jossa australialainen alkuperäiskansa on haastanut Australian valtion oikeuteen elinympäristöään uhkaavan merenpinnan nousun johdosta.
Portugalilaisnuorten tapauksessa tärkeäksi tekijäksi muodostuu se, tuleeko yksikään haastetuista valtioista myöntämään osuutensa ja perustelemaan hyvin, miksi he ovat osasyyllisiä Portugalissa tapahtuneeseen ilmaston lämpenemiseen. Suomessa kanteeseen vastaa ulkoministeriö ja halutessaan ulkoministeri Pekka Haavisto voi ottaa asian omalle työpöydälleen. Scheininin mukaan Haavistolla on näin otollinen tilaisuus ilmastodiplomatian edistämiseen. Jos Suomi Haaviston johdolla perustelee oman osallisuutensa ilmastonmuutokseen, antaa se Scheininin mukaan ihmisoikeustuomioistuimelle paremmat eväät lähteä tutkimaan tapausta.
Theo Levlin Climate Move -ilmastoliikkeestä pitää oikeustoimia perusteltuna työkaluna ilmastotoiminnan edistämiseksi. “Tilanne maailmanlaajuisesti on erittäin vakava ja ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen johtaa ihmisoikeusloukkauksiin. Nuoret ympäri maailmaa ovat vaatineet riittäviä ilmastotoimia ja pitkään. Päättäjät eivät ole reagoineet riittävillä toimilla ja kansalaisilla ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä oikeustoimiin valtioita ja pahimpia saastuttajia vastaan”, Levlin toteaa.
