Hallituksen ilmastokokouksen 3.2.2020 tulokset

Hallitus julkisti maanantaina 3.2.2020 hiilineutraaliuteen 2035 tähtäävän tiekartan, jossa määritellään ilmastotoimien aikataulu ja tavoitteet. Reilulla siirtymällä kohti hiilineutraalia Suomea -tiekartta sitouttaa hallitusta ilmastotoimiin siten, että sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan huomioon. 

Hiilineutraaliustavoitteen toteutumiseksi päästöjen ja nielujen on oltava yhtä suuret vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneelin linjaaman toimenpidekuilun kuromiseksi hallituksen tulisi päästä yhteisymmärrykseen noin 19 megatonnin päästövähennyksistä. Kyseinen päästövähennystarve perustuu oletukseen 21,4 megatonnin suuruisesta hiilinielusta vuonna 2035. Hallitus tavoittelee tiekartan mukaisilla toimilla 17–24,6 megatonnin päästövähennyksiä jo käynnissä olevien 16 megatonnin päästövähennysten lisäksi. Myös Suomen nettonielua aiotaan kasvattaa. 

Hallitus pyrkii kuromaan toimenpidekuilun umpeen käynnissä olevien toimenpidekokonaisuuksien, kuten energiaveron kokonaisuudistuksen ja kansallisen energia- ja ilmastostrategian avulla. Tarkoituksena on tätä kautta vahvistaa nykyisiä ilmastotoimia ja löytää uusia keinoja toimeenpanokuilun mukaisten päästövähennysten kattamiseksi. Tiekartan toimenpidekokonaisuudet ja niiden kirjaukset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta esimerkiksi energiaveron kokonaisuudistus tarvitsee sähköveron alentamisen lisäksi vielä lisää konkretiaa. Kokouksessa ei saatu aikaan konkreettisia päätöksiä toimenpidekuilun kaventamiseksi. 

Mitä toimenpidekokonaisuuksissa päätettiin? 

Energiaveron kokonaisuudistus perustuu sähköveron alentamiseen EU:n minimitasolle. Energiaveron kokonaisuudistuksen toivotaan vauhdittavan teollisuuden sähköistymistä ja puhtaaseen teknologiaan investoimista. Energiaveron kokonaisuudistuksesta tavoitellaan 3–4 megatonnin päästövähennyksiä. 

Osana energiaveron kokonaisuudistusta teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä tullaan purkamaan asteittain vuodesta 2021 alkaen. Energiaveron palautusjärjestelmän tarkoituksena on ollut turvata Suomen energiateollisuuden kilpailukyky , mutta samalla järjestelmä vie pohjaa hiilidioksidipäästöihin pohjaavalta päästöverotukselta. Järjestelmä on suosinut ensisijaisesti suuria energiaintensiivisiä yrityksiä ja vähentänyt päästövähennysten kustannustehokkuutta. 

Eniten päästövähennyksiä (6–8 Mt) odotetaan teollisuuden toimialakohtaisista suunnitelmista. Ne laaditaan teollisuuden keskeisillä sektoreilla, kuten kemian- ja terästeollisuudessa. Teollisuuden kohdalla erityisesti sähköistymisen ja vähähiilisten teknologioiden odotetaan vähentävän päästöjä. Hallitus pyrkii vauhdittamaan teollisuuden vähähiilisiä innovaatioita ilmastorahastolla, jonka pohjana toimii Valtion kehitysyhtiö Vake.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistuu syksyyn 2020 mennessä. Sen pohjalta ryhdytään toimiiin fossiilittoman liikenteen edistämiseksi. Myös liikenteen vero- ja maksu-uudistuksia käsittelevien lakiesitysten tulisi valmistua syksyllä 2020. Tiekartan avulla on tarkoitus puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä ja siirtyä asteittain hiilivapaaseen liikenteeseen. Hallitus pyrkii lisäämään päästöttömien ajoneuvojen määrää alentamalla niiden verotusta.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU valmistuu kesäkuussa 2021. Sen avulla pyritään tekemään linjauksia taakanjakosektorin päästövähennyksistä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian avulla pyritään tukemaan päästökaupan alle kuuluvien sektorien kuten teollisuuden ja energiantuotannon päästövähennyksiä. Osa strategian toimista linjataan teollisuuden tiekarttaneuvotteluissa ja energiaverouudistuksen yhteydessä. 

Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman tavoitteena on maankäytön päästöjen vähentäminen ja Suomen hiilinielujen vahvistaminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Tavoitteisiin on kirjattu myös Suomen nettonielun kasvu. 

Oikeudenmukaisen siirtymän toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on seurata ilmastotyön sosiaalisia ja alueellisia vaikutuksia sekä esimerkiksi työllisyysvaikutuksia. Oikeudenmukaisen siirtymän toteutumiseksi hallitus asetti kaksi työryhmää: Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja turvetyöryhmän. Pyöreä pöytä tulee tarkastelemaan ja kommentoimaan hallituksen esittämien toimien valmistelua. Turvetyöryhmän tehtävänä taas on kartoittaa turpeen energiakäytön loppumiseen liittyviä alueellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä keskittyä oikeudenmukaiseen siirtymään. Jälkimmäiseen tullaan käyttämään EU:n Trust Transition Fund -rahoitusta täysimääräisesti.

Kokouksen päätösten tukeminen ja täydentäminen

Pelkkä sähköveron alentaminen ei asiantuntijoiden mukaan tuota tavoiteltuja päästövähennyksiä. Myös esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotusta tulisi kiristää. Energiaveron kokonaisuudistuksen kirjauksessa ei ole otettu huomioon prosessipäästöjä, jotka eivät kuulu kotimaan verotukseen. Prosessipäästöt kuuluvat päästökaupan piiriin ja näin ollen niiden vähentämiseen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa päästöoikeuden hinnan kautta. Myös esimerkiksi vähähiilisiin innovaatioihin kohdentuvilla innovaatiotuilla voidaan tukea prosessipäästöjen vähentämistä.

Maankäyttösektoria ja nettonielun vahvistamista koskeva tavoite otetaan mukaan Suomen ilmastolakiin, josta hallitus antaa esityksen alkuvuodesta 2021. Nettonielun suuruudelle ei ole asetettu minimirajaa, ja esimerkiksi vuoden 2019 nettonielu oli paljon odotettua pienempi. Konkreettiset keinot nielun kasvattamiseksi jäivät puuttumaan. 

Turpeen käyttö tulee hallitusohjelman mukaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen mukaan turpeen verotusta käsitellään keväällä 2020 energiaveron uudistuskokonaisuuden yhteydessä. Tällä hetkellä turpeelle ei ole hiilidioksidipäästöihin perustuvaa verotusta.

Turpeentuottajien ja -tuotantovälineiden tulevaisuudesta ei tehty julkituloa. Ainakin kaluston uusista käyttötavoista on hallituksessa ollut keskustelua, mutta mitään konkreettista päätöstä asiasta ei ole saavutettu. Käsittelyn ollessa kesken olisi järkevää keskittyä verotukseen. Hyvä lähtökohta verouudistukselle olisi turpeen verotuen poistaminen. Lisäksi uuden turvemaan raivaamisesta tulisi tehdä luvanvaraista. 

Hallituksen ilmastokokous oli hyvin teollisuusvetoinen. Hallitus korosti teollisuuden innovaatioita sekä energiaverouudistuksen että ilmastorahaston rahoituspotentiaalin avulla. Innovaatioiden tukemisen ohella tarvitaan myös muita toimia esimerkiksi päästöjen hinnoitteluun liittyen. Tämän lisäksi hallituksen tulisi löytää keinoja tukea kestävää maankäyttöä ja metsänhoitoa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Teollisuuden toimialakohtaisten päästövähennyssuunnitelmien on määrä valmistua jo kesään 2020 mennessä. Tämä asettaa erittäin kunnianhimoisen aikataulun vähennyksistä sopimiselle. Tavoiteltava vähennysmäärä koskee toistaiseksi eri alojen yhteenlaskettuja päästöjä. Vielä on epäselvää, miten alakohtaisista siirtymistä ja keskinäisestä taakanjaosta sovitaan.

Climate Moven vaatimukset

1) Hiilineutraaliustavoitetta 2035 kohti on edettävä Ilmastopaneelin esittämän päästövähennyspolun mukaisesti.Hallitus esitti ilmastokokouksessa päästövähennyspolun, jossa on huomioitu toimenpidekuilu.
2) Hallituksen on päätettävä uusista päästövähennystoimenpiteistä
vähintään 20 megatonnin edestä vuoden 2020 loppuun mennessä vastatakseen Ilmastopaneelin esittämään toimenpidekuiluun.
Hallituksen linjaamassa päästövähennyspolussa päästövähennyksiä tavoitellaan 17–24,6 Mt.
3) Suomessa toimivia yrityksiä tulee laillisesti velvoittaa kokonaishiilijalanjäljen ja tuotantoketjun avoimeen raportointiin vuoteen 2025 mennessä. Velvoitetta säädettäessä tulee ottaa huomioon yritysten koot ja toimialat.Ei linjauksia
4) Uuden turvemaan raivaaminen tulee asettaa luvanvaraiseksi vuoteen 2021 mennessä. Energiaturpeen alennettua verokantaa on korotettava kuudella eurolla kolmen vuoden välein vuodesta 2021 lähtien. Ei linjauksia
5) Valtion on käytettävä omistajuuttaan siten, että ilmastotoimien kannalta keskeiset valtionyhtiöt kuten Fortum ja Vapo asemoituvat edelläkävijöiksi vähähiilisessä liiketoiminnassa. Lisäksi valtionyhtiöiden on ohjattava tietty osuus liikevaihdosta vähähiilisten innovaatioiden tutkimukseen ja kehitykseen tai vaihtoehtoisesti valtion perustamaan ilmastorahastoon.  Ei linjauksia
6) Ilmastolakiin tulee kirjata selkeä tavoite hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseksi.  Hallituksen on otettava käyttöön metsitystuki vuoteen 2021 mennessä ja panostettava resursseja kestävään ja hiilensidontaa edistävään metsänhoitoon.Hallitus linjasi, että Ilmastolakiin kirjataan hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Lisää konkretiaa kuitenkin tarvitaan, eikä pelkkä hiilinielujen vahvistaminen riitä.
7) Siirtymää öljylämmityksestä kohti vähähiilisiä ratkaisuja tulisi vauhdittaa asettamalla lakisääteinen takaraja öljylämmitykselle vuoteen 2029 mennessä.Öljylämmitystä tullaan käsittelemään KAISU:n yhteydessä, mutta lakisääteistä takarajaa ei linjattu.
8) Vuoteen 2023 mennessä tulee suorittaa kestävän kehityksen verouudistus, jossa verokiristykset ja verokevennykset ovat suuruudeltaan vähintään 1,5 miljardia euroa. Verouudistus on toteutettava korottamalla yritysten päästöverotusta ja vahvistamalla verotuksen päästöporrastusta.Hallitus on toteuttamassa kestävän verotuksen tiekarttaa, johon kuuluu energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Ilmastokokouksessa esillä oli vain energiaverouudistus.
9) Suomen on ajettava EU:ssa kunnianhimoista ETS-päästökaupan uudistamista vuoden 2030 65% päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi ja asetettava kansallinen lattiahinta päästöoikeuksille vuoteen 2021 mennessä. Ei linjauksia

Seuraa liikettä!

Tule mukaan tukijaksi!

Kerromme aktiivisesti toiminnastamme ja ajankohtaisista asioista Climate Moven sometileillä sekä uutiskirjeessämme. Tilaa uutiskirje täällä!


Facebook | Instagram | Twitter

Ilmastoliikettä voi tukea monella tavalla, esimerkiksi ajallisesti, tilallisesti tai tiedollisesti. Ilmoittaudu mukaan liikkeen toimintaan täällä tai hae Climate Moven taustalla toimivan Ilmastoveivaajat ry:n jäseneksi täällä!