Haluatko, että maapallo pelastuu? Oletko huomannut, että yksi helppo tilaisuus kantaa kortesi kekoon on aivan pian käsillä: tattadadaa, kuntavaalit 13.6.2021!

Onko sillä muka jotain väliä, äänestänkö minä kuntavaaleissa? Jep.  

Onko yhdellä äänellä väliä? On. Voin äänestää hyvää tyyppiä, joka tekee hyviä päätöksiä. Annan ääneni sellaiselle ihmiselle, joka haluaa aidosti ratkaista ilmastokriisiä eikä vain jatkaa samaan ummehtuneeseen malliin kuin aina ennenkin. 

Haluan, että kuntapäättäjät tekevät päätöksiä esimerkiksi sen eteen, että kouluissa tarjotaan oikeasti lähi- ja kasvisruokaa sen sijaan, että rahdataan tonneittain ruoka-aineksia kaukomailta ja pidetään satunnaisia kasvisruokapäiviä silloin tällöin – vähän kuin muodon vuoksi, jotta näyttäisi siltä, että kyllä meilläkin jotain sentään tehdään.

“Onko kuntapäättäjillä sitten mitään valtaa ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Kyllä on, paljonkin. Kunnissa todella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ilmastoon: päättäjät tekevät merkittäviä päätöksiä liittyen esimerkiksi siihen, miten energiaa tuotetaan ja miten kunnassa pääsee liikkumaan paikasta toiseen.”

Jos en äänestä, silläkin on väliä. Oman asuinpaikkakuntani asioista saattavat päästä päättämään aivan väärät tyypit. Sellaiset, jotka välittävät enemmän siitä, että heidän saunomiskaverinsa Reiska/Raija Jamppasen omakotitalon viereen ei rakenneta vammaisten asumispalveluyksikköä kuin vaikkapa siitä, että suunnitellaan kunta niin, että ihmisillä olisi hyvät mahdollisuudet kulkea bussilla tai pyörällä.

Onko kuntapäättäjillä sitten mitään valtaa ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Kyllä on, paljonkin. Kunnissa todella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ilmastoon: päättäjät tekevät merkittäviä päätöksiä liittyen esimerkiksi siihen, miten energiaa tuotetaan ja miten kunnassa pääsee liikkumaan paikasta toiseen. 

Näitä faktoja ei ole temmattu tuulesta: kunnilla on oikeasti tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, todetaan esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston ylläpitämässä Ilmasto-oppaassa.

Sanoista tekoihin

Osassa Suomen kuntia aiotaan ottaa tai on jo otettu lapio kouraan.

Kaikki alla luetellut teot eivät kirjoittajan mielestä ole välttämättä täysin kiistattomasti erinomaisia ilmastotekoja, sillä asiat ovat harvoin täysin mustavalkoisia ja mutkattomia. Mutta esimerkiksi nämä ovat Sitran raportin mukaan niitä toimia, joita Suomen kunnissa yritetään tehdä tai suunnitellaan tehtäväksi ilmaston hyväksi: 

• Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa muun muassa siihen, laajennetaanko julkisen liikenteen verkostoa ja alennetaanko lippujen hintoja.
• Julkista liikennettä voidaan buustata käyttämään sähköä tai biokaasua.
• Pyöräily- ja kävelyverkostoa voidaan laajentaa, jos päättäjät niin päättävät.
• Ostetaanko ja suositaanko vähähiilistä sähköä?
• Kunnassa voidaan esimerkiksi ostaa vihreää sähköä kunnan omiin rakennuksiin. Kunnan ja kuntalaisten rakennuksiin voidaan suunnitella aurinkopaneelien yhteishankintaohjelmia. Aurinkokeräimet, -paneelit ja ilmalämpöpumput on mahdollista vapauttaa byrokratian kahleista niin, että niille ei tarvitse hakea toimenpidelupaa.
• Kun kunta shoppailee eli tekee hankintoja, voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi hankintojen energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen. Jos niin halutaan, voidaan vaatia tiettyjen ilmastokriteerien täyttämistä, ennen kuin ostetaan mitään. Hankinnat ovat esimerkiksi tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita, vaikkapa koulukirjoja tai uusi terveyskeskusrakennus kuntaan.
• Kunnissa voidaan tiivistää yhdyskuntarakennetta, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisten koteja suunnitellaan kävelyetäisyyden päähän palveluista. (Toki tätä, kuten monta muutakin tekoa, voidaan tarkastella myös kyseenalaistaen. Onko asumisrakenteen yletön tiivistäminen välttämättä ympäristölle ja ihmisille hyväksi, jos se tarkoittaa, että asumiskolosseista tehdään kuumenevia kivierämaita, joiden lomaan ei jätetä tilaa puistoille tai metsiköille? On esitetty, että liian tiivis ja korkea rakentaminen voisi jopa kiihdyttää ilmastonmuutosta ja kuumentaa kaupunkeja.
• Jos päättäjät niin päättävät, voidaan kaavoitusta muuttaa tukemaan ilmastotavoitteita. Esimerkiksi teollisuuden rakennuspaikat voidaan suunnitella lähelle kaukolämpöverkkoa niin, että niiden ylijäämäenergia saadaan napattua kaukolämpöverkkoon, josta taas saadaan energiaa esimerkiksi ihmisten koteihin ja kunnan rakennuksiin.
• Kunnan rakennuksia voidaan peruskorjata energiatehokkaammiksi.
• Kunnan katu- ja sisätilavalaistusta voidaan vaihtaa LED-ratkaisuihin.
• Vanhanaikaisia kaatopaikkoja voidaan sulkea, ja kaatopaikkakaasut voidaan ottaa talteen.
• Kierrätysjärjestelmiä on mahdollista laajentaa ja kehittää, jos niin halutaan.
• Kuntien omassa toiminnassa voidaan pyrkiä ehkäisemään jätteiden syntymistä.
• Kouluruokailua ja muita kunnallisia ruokapalveluhankintoja on mahdollista ohjata suosimaan kasvis- ja lähiruokaa.
• Metsien raivaamista voidaan minimoida ja joutomaita metsittää. Hiilinieluina toimivia metsiä voidaan suojella ja kasvattaa.
• Jos niin halutaan, voidaan suosia ilmastokasvatusta kouluissa ja oppilaitoksissa. (Toisaalta, tämän blogin kirjoittaja huomauttaa, että monet nuoret ovat varmaan jo hyvinkin tietoisia maapallon tilasta, mutta heillä ei ole valtaa toimia siinä mittakaavassa kuin tarvittaisiin. Tulisi luoda mahdollisuuksia sille, että ilmastoahdistus voitaisiin kanavoida vaikuttamiseksi sen sijaan, että nuoret esimerkiksi jäävät liian yksin ilmastoahdistuksensa kanssa. Esimerkiksi Tunne ry tarjoaa mahdollisuuksia ilmaston- ja ympäristönmuutokseen liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn.)
• Kuntalaisia ja yrityksiä on mahdollista aktivoida ilmastotoimiin erilaisilla kampanjoilla ja tapahtumilla.
• Voidaan myös moottoroida yhteistyötä eri tahojen ja ammattiryhmien välillä, jotta keksitään uudenlaisia ilmastotoimia.

Kun valitsemme hyvät tyypit päättämään arkeemme liittyvistä asioista, ilmastonäkökulma voidaan ottaa huomioon kaikessa kunnan päätöksenteossa. Älä anna elämäsi tilaisuuden lipsua käsistä, vaan äänestä ilmaston puolesta kuntavaaleissa!

Kuntavaalit järjestetään 13.6.2021. Ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 26.5.–8.6. ja ulkomailla 2.–5.6. Voit tutustua ehdokkaisiin puolueiden verkkosivuilla tai esimerkiksi Ylen vaalikoneessa.