Ai miksi äänestää?

Kuntavaaleissa nuorten äänestysprosentti on ollut hyvin matala. Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa yli kaksi kolmasosaa alle 25-vuotiaista nuorista jätti äänestämättä. Sen sijaan esimerkiksi 55-69-vuotiaista äänesti 72 prosenttia.

Tiedämme myös sen, että vanhempia sukupolvia ilmasto- ja ympäristöasiat eivät keskimäärin kiinnosta yhtä paljon kuin nuoria. Siksi erityisesti nuorten sekä ympäristöstä välittävien on erityisen tärkeää äänestää näissä vaaleissa.

Itse ajattelen niin, että mikä tahansa onkaan kiinnostuksen kohteesi, tukemalla ilmasto- ja ympäristönsuojelua tuet myös kiinnostuksen kohteesi elinvoimaisuutta. Tutkijat varoittavat siitä, että ympäristön heikentynyt tila voi saavuttaa pisteen, jonka jälkeen ympäristön tila romahtaa niin pahasti, että se asettaa koko sivilisaation ja ihmislajin olemassaolon vaakalaudalle.

Jokaista ääntä edeltää päätös äänestämisestä ja päätöksen toteuttaminen käytännössä.

Näin ollen, jos olet esimerkiksi kiinnostunut talouden hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä, tuet sitä panostamalla ilmastoon sekä ympäristön tilaan niin, että ne ovat kestävällä tasolla. Jos olet kiinnostunut vaikkapa jostain urheilulajista, ympäristöä suojelemalla tuet sitä, että pelit voivat jatkua myös tulevaisuudessa ainakin joidenkin lajien osalta.

Vaalikeskustelussa on useita teemoja, jotka nousevat ihmisille tärkeimmiksi. Näistä vain yksi on ilmastoteema. On tärkeää muistaa, etteivät ehdokkaille annetut äänet tule itsestään, vaan jokaista ääntä edeltää päätös äänestämisestä ja päätöksen toteuttaminen käytännössä.

Jokaisella äänellä on merkitystä, ja oikein äänestämällä voimme sanoa tehneemme tässä asiassa oman osamme sen eteen, että planeettamme säilyy elinkelpoisena myös tulevaisuudessa. Äänestämällä ehdokasta, joka haluaa muuttaa Suomen ilmaston ja ympäristön kannalta kestäväksi osoitat myös tukesi hänelle ja todennäköisesti innostat häntä edistämään näitä tavoitteita myös tulevaisuudessa. Ja kyllä, myös kunnissa tehdään ilmastopäätöksiä – itse asiassa joka ikinen päätetty (tai päättämättä jätetty) asia kertautuu ilmastovaikutuksina.

Nuorille nämä vaalit ovatkin omaan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä täynnä.

Voitaneen ajatella niin, että mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä laajemmin ilmaston- ja ympäristönmuutos tulee koskettamaan häntä. Nuorille nämä vaalit ovatkin omaan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä täynnä.

Vanhemmille nämä vaalit taas ovat erittäin hyvä tilaisuus näyttää solidaarisuutta nuorempia ja tulevia sukupolvia kohtaan. Mielestäni on erittäin arvostettavaa tehdä äänestyspäätös yhteisö, itseä heikommassa asemassa olevat sekä tulevien sukupolvien hyvinvointi edellä oman edun tavoittelun sijaan.

Ehdokkaan valinta

Millaista ehdokasta sitten äänestäisi? Mielestäni kannattaa miettiä tarkkaan, millaisen ehdokkaan valitsee, sillä tällaisessa tilanteessa jotkin ehdokkaat saattavat, todennäköisesti tahattomasti, antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, että heidän politiikkansa on ympäristön kannalta kestävää.

Esimerkkeinä tästä voidaan pitää jopa hyvin yleisesti käytettyjä termejä hiilineutraalius sekä hiilinegatiivisuus. Näiden termien yhteydessä ei tavallisesti oteta huomioon alueen ulkopuolella syntyneitä päästöjä. Jos esimerkiksi helsinkiläinen ostaa Kiinassa tuotetun paidan, päästöjä ei lasketa kuuluviksi Helsinkiin vaan Kiinaan. Tämä käytännössä antaa virheellisesti luvan jatkaa ympäristön kannalta kestämätöntä kuluttamista myös jatkossa.

On tärkeää löytää ehdokas, joka asettaa ympäristön talouskasvun sekä kuluttamisen edelle.

Mielestäni tärkeää on myös löytää ehdokas, joka asettaa ympäristön talouskasvun sekä kuluttamisen edelle. Jotkin ehdokkaat saattavat puhua mallista, jossa talouskasvu ja ympäristön kannalta kestävä elämäntapa voidaan yhdistää. 11 000 tutkijan joukko oli kuitenkin hieman eri mieltä. Heidän mukaansa jatkuvasta talouskasvun ja luonnonvarojen riistämisen noidankehästä on luovuttava, ja tärkeimmäksi taloustekijäksi on nostettava ympäristön kestävyys.

Tämä tutkijoiden hätähuudoksi kutsuttu artikkeli julkaistiin vuonna 2017 BioScience-lehdessä. Sanoma osoittaa selvästi, että ympäristö on nyt asetettava kuluttamisen ja talouskasvun edelle. Suurin osa meistä luottanee tieteeseen, joten olisi epäjohdonmukaista olla luottamatta siihen silloin, kun tieteen antama tulos on mielestämme erittäin epämukava ja epätoivottava.

Ilmastokriisin ratkaiseminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii jokaisen panosta. Lähdetään siis yhdessä rakentamaan parempaa maailmaa! Ennakkoäänestys on 26.5.-8.6. ja vaalipäivä sunnuntai 13.6. Sopivaa ehdokasta voit etsiä esimerkiksi vaalikoneen kautta. YLE:n vaalikoneeseen pääset klikkaamalla tästä, Helsingin Sanomien vaalikoneeseen taas tästä.

Kiinnostaako ilmastotoiminta? Haluaisitko tulla mukaan Climate Moveen? Ota yhteyttä tällä lomakkeella.