Vältteleekö ilmastolakiluonnos Suomen vastuuta lasten ja nuorten tulevaisuudesta?

Syyskuun alussa vuosi sitten kuusi portugalilaista lasta ja nuorta haastoi Suomen ja 32 muuta Euroopan ihmisoikeussopimukseen sitoutunutta valtiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönneistä. Hallitukset ovat heidän mielestään laiminlyöneet ja vitkastelleet ilmaston lämpenemistä hidastavia toimenpiteitä, joihin ne ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutuneet. Tämä uhkaa lasten ja nuorten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi lasten ja nuorten valitukselle prioriteettiaseman ja hylkäsi useiden maiden yritykset hidastaa asian käsittelyä. Suomi ei ollut näiden maiden joukossa. Perusteluksi esitettiin, ettei lasten ja nuorten henki ole välittömässä vaarassa. Hallitukset eivät halunneet avata ilmastopolitiikkaansa, vaan pyysivät lupaa esittää vastineissaan, ettei kanteelle ole riittävää oikeudellista pohjaa. Suomi on antanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle asiassa vastineen, joka on luokiteltu salaiseksi. Emme siis tiedä Suomen esittämää kantaa.

Suomi on ratifioinut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsella pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää mielipiteensä. Sopimus sitoo Suomea. Ilmastonmuutos on perus- ja ihmisoikeuskysymys, jonka toteutumisessa kansainvälisten sopimusten sitovuus on keskeistä. Kansallinen lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa näiden sopimusten kanssa.

Maailmalla on vireillä yli tuhat ilmastovalitusta, mutta Suomessa ei ole yhtään. Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia myös täällä, mutta niistä ei ole mahdollista valittaa puutteellisten oikeussuojakeinojen vuoksi, koska nykyinen lainsäädäntö ei anna tuomioistuimille asiassa riittävää toimivaltaa. Nykyinen ilmastolaki on väljä puitelaki, johon ei sisälly perusteita oikeudelliseen kanteeseen eikä säädöksiä muutoksenhausta tai valvontaviranomaisista. Ne olisi mahdollista sisällyttää myös puitelakiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on todennut, ettei oikeusvaltiossa ole hyvä käytäntö, jos oikeutta joudutaan hakemaan kansainvälisten sopimusten nojalla kansallisen lainsäädännön puuttuessa. Hänen mukaansa poliittisten päätöksentekijöiden asiana on tehdä tämän mittaluokan kysymyksiä koskevat perusratkaisut ja panna ne täytäntöön lainsäädännöllä. (Pauli Rautiaisen blogin viittaus Kuusiniemen puheeseen hallintotuomioistuinpäivillä 2019).

Tällä hetkellä on tekeillä neljä ilmastonmuutoksen kannalta merkittävää lakihanketta: ilmastolaki, maa- ja rakennuskäyttölaki, kaivoslaki ja luonnonsuojelulaki, joissa oikeusvaltion perusteita voidaan vahvistaa niin, että tuomioistuimilla on toimivaltaa.

Ilmastoisovanhemmat ry. – Klimatmor- och farföräldrar rf. on lastenlastensa ja kaikkien maailman lasten ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista huolestuneiden isovanhempien yhdistys. Sen tarkoituksena on Pariisin ilmastosopimuksen hengessä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden puolustamiseksi. Yhdistys tukee näihin liittyvissä toimissa lasten ja nuorten toimintaa ja haluaa edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Yhdistys on antanut ympäristöministeriölle lausuntonsa uudesta ilmastolakiluonnoksesta, jossa on monia huolestuttavia piirteitä. Lakiesityksen suurin puute on se, että lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeus terveelliseen ympäristöön ja heidän elinmahdollisuuksiensa turvaaminen puuttuu lain tavoitteista kokonaan. Lakiesityksessä ei lapsista, nuorista tai tulevista sukupolvista ole minkäänlaista mainintaa, vaikka ilmastonmuutos koskee juuri heitä. Lakiesitys ei myöskään edelleenkään anna tuomioistuimille toimivaltaa eikä tarvittavia oikeussuojakeinoja. Luonnos ei sisällä säädöksiä muutoksenhausta tai valvontaviranomaisista. Halutaanko tietoisesti sulkea poissuomalaisten lasten ja nuorten oikeussuoja ja heidän mahdollisuutensa valittaailmastonmuutoksen terveelliselle ympäristölle aiheuttamista vahingoista ja heidän tulevaisuuden elinmahdollisuuksiensa heikentymisestä?

Lakiesityksen perustelujen ja varsinaisen lakiesityksen välillä vallitsee ristiriita. Perusteluissa puhutaan perus- ja ihmisoikeuksista, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä lasten, nuorten ja haavoittuvien ryhmien vaikutusmahdollisuuksista, mutta varsinainen lakiesitys korostaa yksipuolisesti teknisiä ja hallinnollisia mekanismeja. Siinä luetellaan erilaisia suunnittelu- ja seurantavelvoitteita, mutta toimenpiteiden velvoittavuus puuttuu.

Uuden ilmastolain säätäminen on tarpeen Suomen perustuslain 20 §:n säätämän ympäristövelvoitteen, ilmastonmuutoksen nopeutumisen, EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vuoksi. On hyvä, että lakiin yritetään saada mukaan myös maankäyttö ja päästökauppa. Tarvitaan myös uusi kaivoslainsäädäntö, josta ei ole mitään mainintoja edes lakuluonnoksen perusteluissa. Suuri puute on, ettei ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen ole mitään mainintaa muuten kuin yhteydessä ruokaturvaan.

Perusteluosassa sanotaan, että ehdotetussa laissa on menettelyllisiä ja sisällöllisiä näkökulmia. Menetelmällisillä täsmennetään tarkoitettavan suunnitelmia, raportointia ja lausuntoja, sisällöllisillä kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita. Lakiehdotuksessa on 23 pykälää. Tulostettuna (Times New Roman, 12 pt) se merkitsee yhdeksää sivua. Todellisuudessa koko laki on vain hallinnollisten menetelmien ja toimenpiteiden luettelointia. Tämä on aikamoinen epäkohta. Sisällöllisiä, perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita voidaan katsoa sisältyvän pykäliin 14 ja 21: Saamelaiskulttuurin edistäminen ja Saamelainen ilmastoneuvosto. Muita mahdollisesti sisällöllisiksi tulkittavissa olevia mainintoja on kaksi:

2 §: …tavoitteena on: ”varmistaa osaltaan ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys”

13 §: …”on yleisölle varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä”

Lisäksi suunnittelun ja seurannan kohdalla on maininnat siitä, että tuloksista on”tiedotettava yleisölle riittävästi.” Kun perusteluosassa sanotaan, että lakiluonnoksessa on perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita, katsotaanko ne kuitatuiksi ja toteutuneiksi käyttämällä termiä yleisö? Termi ”yleisö” viittaa yksisuuntaiseen tiedottamiseen, jonka kohteena ihmiset ovat. Kun käsitellään kansalaisten oikeuksia, on täsmällisempää puhua väestöstä ja eri väestöryhmistä.

Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan, että lainvalmistelun erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret ja että 12-17-vuotiaat saavat antaa lakiluonnoksesta oman lausuntonsa ja lakiesityksensä. Tämän kerrotaan toteutuvan Nuorten Akatemian kautta kesäleireillä ja oppilaitoksissa elo-syyskuun aikana. Toteutus tuntuu ontuvan, koska tuntemamme opettajat ja rehtorit eivät vielä elokuun lopulla olleet asiasta kuulleet eikä se näy Nuorten Akatemiankaan sivuilla omana hankkeenaan. Asia avautuu vain, jos osaa hakeasitä erikseen. Kyseessä on Nuorten Akatemian kouluille kesäloman alussa (!) 4.6. tarjoama (maksullinenko?) työpajamalli, jossa opettajat voivat pohtia nuorten kanssa vastauksia kolmeen hyvin yleisluontoiseen ilmastoa koskevaan kysymykseen. Aktiivisimpien tai satunnaisten koulujen opettajien ohjaaman, sinänsä varmaan ihan hyvän keskustelun yhteenvetoa kolmesta annetusta kysymyksestä ei voitane pitää edustavana lasten ja nuorten omana mielipiteenilmauksena ilmastolakiluonnoksesta.

Esityksessä on kauniita pyrkimyksiä erilaisten, joskin liian harvakseltaan tapahtuvien, suunnitelmien ja niiden seurannan tekemiseen, mutta toimenpiteiden velvoittavuus puuttuu. Perusteluosassa todetaan, että kuntien vastuu uudistuksessa on olennainen. Siinä velvoitetaan kunnalliset viranomaiset laatimaan suunnitelmia ja raportoimaan, mutta samalla erityisesti huomautetaan, ettei kunnallisten viranomaisten tarvitsekaan ottaa toiminnassaan huomioon tämän lain mukaisten tavoitteiden toteutumista, koska ”kyseessä ei ole kunnalliselle viranomaiselle osoitettu uusi lakisääteinen tehtävä”. Lakiehdotuksessa käytetyn termin ”kunnallinen viranomainen” sijaan olisi parempi puhua kunnista, kuntayhtymistä ja hyvinvointialueista ja velvoittaa ne toimenpiteisiin.

Jos laki merkitsee vain velvoitetta tehdä suunnitelmia, raportteja ja kertomuksia ilman toimenpiteiden velvoittavuutta, se synnyttää pahimmillaan vain lisää aikaa vievää byrokratiaa ja korulauseisia dokumentteja, joiden taakse päättäjät voivat piiloutua. Ilman toimenpiteiden velvoittavuutta ei ole todellista vastuuta.

Ehdotetun ilmastopaneelin kokoonpanossa eri tieteenalojen edustuksen on perusteluosan mukaan kaavailtu painottuvan aivan liian yksipuolisesti teknisiin ja luonnontieteellisiin tieteenaloihin. Ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseenon syvästi riippuvaista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen kohtaavat ensisijaisesti yhteiskunnallisia ja kulttuurisia esteitä ja ennakkoluuloja. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamat kumuloituvat ongelmat ovat vaikutuksiltaan laajalti yhteiskunnallisia ja kulttuurisia. Myös mahdollisuudet löytää ratkaisuja ajoissa ovat yhteiskunnallisia ja kulttuurisia, mutta nyt ehdotettu ilmastopaneelin kokoonpano näkee asian vain teknisesti ratkaistavana ongelmana.

Lain perusteluissa on myös käsitelty ilmastotoimien taloudellisia kustannuksia, mutta ei mainittu mitään siitä, kuinka paljon kustannuksia syntyy, jos ilmastotoimia ei tehdä lainkaan.

Ilmastonmuutoksen suunnitelmien ja seurannan sekä ilmastovuosikertomuksentiedotuksesta pitäisi olla paljon selkeämmät ja velvoitteet – ”tiedotetaan yleisölle riittävästi” ei käytännössä tarkoita yhtään mitään. Kuntien näytösluontoiset ”asukkaiden kuulemiset” ovat käytännössä virkamiesten luennointia tilaisuuksissa, joissa yleisön kommentteja ei edes kirjata muistiin, saati oteta mukaan käsittelyvaiheisiin.

Tämä ei riitä! Ilmastoisovanhemmat korostavat lausunnossaan, että tässä on kyseessä lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien terveellinen ympäristö sekä mahdollisuus elää tällä planeetalla!

Kiinnostuitko?

Seuraa liikettä!

Kerromme aktiivisesti toiminnastamme ja ajankohtaisista asioista Climate Moven sometileillä sekä uutiskirjeessämme.

Tule mukaan tukijaksi!

Ilmastoliikettä voi tukea monella tavalla, esimerkiksi ajallisesti, tilallisesti tai tiedollisesti. Ilmoittaudu mukaan liikkeen toimintaan täällä tai hae Climate Moven taustalla toimivan Ilmastoveivaajat ry:n jäseneksi täällä!